DH-500 Jakeluverkonhaltijan taseselvitys

Tässä luvussa kuvataan datahubissa suoritettavat jakeluverkonhaltijan taseselvityslaskennat sekä taseselvitystietojen ilmoitukset eSettille ja osapuolille. Datahub hoitaa taseselvitysraportoinnin eSettille jakeluverkonhaltijan puolesta kaikkien tietojen osalta. Tätä varten datahubissa on käyttöliittymä myös ns. rakenteellisten tietojen ylläpitoon niiden tietojen osalta, joille ei ole erikseen olemassa sanomaliikenneprosesseja. Datahub välittää jakeluverkonhaltijalle tiedon eSett:n laskemista mittausalueiden tasepoikkeamista ja vahvistetuista rajapistesummista.

Jakeluverkonhaltija vastaa tässä luvussa kuvattujen taseselvitystietojen laskemiseksi tarvittavien tietojen ilmoittamisesta datahubiin sovittujen sääntöjen ja aikarajojen mukaisesti. Datahubin vastuulla on suorittaa taseselvityksen laskennat sekä välittää nämä eSettille pohjoismaisen taseselvitysmallin (NBS) sääntöjä noudattaen. NBS-mallin säännöt on kuvattu eSett:n julkaisemassa käsikirjassa. Datahubista taseselvitystiedot on myös haettavissa näihin tietoihin oikeutettujen osapuolten toimesta.

Taseselvitysprosessin tärkeimmät tehtävät ovat taseselvityslaskentojen suorittaminen rakenteellisten tietojen ja mittaustietojen pohjalta sekä taseselvitystietojen tiedonvaihto. Taseselvityslaskennat riippuvat DH-120, DH-200, DH-300 ja DH-400-prosesseista sekä taseselvityksen rakenteellisen tiedon ylläpidosta käyttöliittymän kautta. Taseselvityksessä käsiteltävät ja osapuolten välillä vaihdettavat tiedot on kuvattu tarkemmin myöhemmin tässä luvussa.

Taseselvityksen lähtötiedot

Taseselvitystiedot koostuvat rakenteellisista tiedoista ja mittaus-/aikasarjatiedoista. Rakenteellisilla tiedoilla hallitaan sitä, minkä osapuolen taseisiin ja mille mittausalueelle kunkin mittauspisteen mittaustiedot (mitattu kulutus tai tuotanto) lasketaan datahubin suorittamissa taseselvityslaskennoissa.

Pohjoismaisen taseselvitysmallin mukaisesti jakeluverkonhaltijan taseselvitys lasketaan mittausalueittain. Jakeluverkonhaltijat voivat jakaa verkkonsa yhteen tai useampaan mittausalueeseen. Pääasiallisesti jakeluverkonhaltijoilla on kuitenkin vain yksi mittausalue. Alla olevassa kuvassa on esitetty tiedot, joiden perusteella taseselvityslaskennat datahubissa suoritetaan. Vastuu näiden tietojen ylläpidosta on jakeluverkonhaltijalla myyntisopimustietoja lukuun ottamatta. Teknisesti datahub-operaattori kuitenkin hallinnoi mittausalueiden tietoja, koska näillä tiedoilla on merkittävä ja laaja-alainen vaikutus muihin datahubin tietoihin ja prosesseihin, muun muassa taseselvityslaskentoihin ja käyttöpaikkatietoihin. Käytännöllä halutaan varmistaa, että kaikki tarvittavat muutokset, kuten mittausalueiden päättäminen ja lisääminen, tehdään hallitusti kaikki näkökulmat huomioon ottaen.

Sinisellä merkityt relaatiot omaavat voimassaolon. Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi mittausalueen häviömyyjä saattaa vaihtua ajan myötä ja järjestelmän tulee osata hallita näitä muutoksia siten, että historiatiedot säilytetään. Kuvaa tulkittaessa tulee huomioida, että osassa näitä relaatioita vain yksi relaatio voi olla kerrallaan voimassa vaikka moninaisuudeksi olisi merkitty ”1..*”. Tarkat relaatioiden määrittelyt löytyvät datastandardista. Tasetietoon liittyvien relaatioiden voimassaolo määräytyy tasetiedon voimassaolon perusteella. Datahubissa käsitellään myös markkinatasealueiden tietoja vaikka Suomessa onkin käytössä ainoastaan yksi markkinatasealue. Tällä varmistetaan se, että datahub tukee yleistä sähkömarkkinoiden rakennetta mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten.

Open

Taseselvityslaskennassa käytettävät tiedot

Taseselvityksen laskentojen pohjana on mittauspisteiden – eli käyttöpaikkojen, rajapisteiden ja tuotantoyksiköiden – mittaustiedot. Mittauspisteet kuuluvat aina yhteen mittausalueeseen kerrallaan. Järjestelmässä on kuitenkin varauduttava tilanteisiin, joissa mittauspisteet siirtyvät tietystä ajanhetkestä toiseen mittausalueeseen. Tällaisia tilanteita saattaa esiintyä esimerkiksi mittausalueiden yhdentymisien tai jakaantumisien myötä. Näitä tilanteita ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin sivulla Mittausalueen rakenteelliset muutokset. Datahubissa on myös mahdollisuus ylläpitää tietoa, mihin markkinatasealueeseen mittausalue kulloinkin kuuluu, jotta järjestelmä tukee yleistä sähkömarkkinoiden rakennetta.

Käyttöpaikan tietoja jakeluverkonhaltija ylläpitää käyttöpaikan ylläpitotapahtumien (DH-120) kautta. Rajapiste- ja tuotantoyksikkötietoja ylläpidetään datahubin käyttöliittymän kautta ja ne tulee luoda käyttöliittymän kautta ennen mittaustietojen ilmoittamista kyseisille mittauspisteille. Jakeluverkonhaltija ylläpitää myös tietoa tuotantoyksikön myyjästä. Kaikkien mittauspisteiden mittaustiedot ilmoitetaan tapahtuman DH-211 mittaustiedon ilmoitus mukaisesti. Jakeluverkonhaltijan tulee myös ylläpitää käyttöliittymän kautta tietoa siitä, mitkä myyjät vastaavat kulloinkin mittausalueen (tasepoikkeaman) avoimen toimittajan ja häviömyyjän rooleista. Datahubin käyttöliittymän kautta jakeluverkonhaltijoilla on saatavilla raportti yllä olevan kuvan mukaisista rakenteellisista tiedoista käyttöpaikkakohtaiset tasetiedot pois lukien.

Jakeluverkonhaltija voi toimeksiannolla valtuuttaa käyttöliittymässä toisia osapuolia rajapisteiden ja tuotantoyksiköiden mittaustietoihin. Rajapisteiden osalta toimeksiannon voi tehdä ainoastaan mittausvastuullinen jakeluverkonhaltija. Tällöin näiden mittauspisteiden mittaustiedot välitetään automaattisesti valtuutetuille osapuolille. Rajapisteiden mittaustiedot välitetään oletusarvoisesti aina myös rajapisteen toisen mittausalueen jakeluverkonhaltijalle silloin, kun rajapisteen molemmat mittausalueet eivät ole saman jakeluverkonhaltijan hallinnassa. Datahubissa on tiedot sähköasemasta ja sähköaseman kentästä, joihin rajapiste liittyy tietojen käsittelyn helpottamiseksi osapuolten omissa prosesseissa sekä datahubissa.

Käyttöpaikkojen mittaustiedot liitetään myyjään taseselvityslaskennoissa ns. tasetiedon avulla. Jos käyttöpaikalle ei ole voimassaolevaa tasetietoa, lasketaan mahdolliset käyttöpaikan tuotannot tai kulutukset tältä ajalta mittausalueen häviöihin eli ns. jakeluverkonhaltijan taseeseen. Lähtökohtaisesti tasetiedon voimassaolo vastaa myyjän käyttöpaikalle ilmoittaman myyntisopimuksen aloitus- ja päättymispäivämäärää. Tasetieto voi kuitenkin muuttua myyntisopimusten peruutuksissa ja takautuvissa korjauksissa sekä myyjän käynnistämissä katkaisu- ja kytkentäprosesseissa. Myyntisopimusten peruuttamiseen ja virheiden korjaukseen liittyvät tasetiedon muutokset on kuvattu sivulla Takautuvat virheenkorjaukset. Tilanteissa, joissa myyjä pyytää sovittujen aikarajojen puitteissa katkaisua käyttöpaikalle, mutta jakeluverkonhaltija ei syystä tai toisesta saa sähköjä katkaistua, lasketaan käyttöpaikan kulutus/tuotanto alan sopiman käytännön mukaisesti mittausalueen häviöihin. Tämän vuoksi tasevastuu siirretään jakeluverkonhaltijalle (myyjän tasetieto päätetään) myyjän katkaisupyynnössä ilmoitettua katkaisupäivämäärää seuraavasta päivästä. Tasevastuu siirretään takaisin myyjälle (luodaan uusi tasetieto) jakeluverkonhaltijan ilmoittaman kytkentähetken perusteella.

Virtuaaliset tuotantoyksiköt

Mittausalue- ja myyjäkohtainen pientuotanto, eli tuotantotyyppiseen käyttöpaikkaan liittyvä tuotanto, käsitellään NBS:ssä siten, että mittausalueelle luodaan ns. virtuaalinen tuotantoyksikkö, jonka tuotannoksi mittausalue- ja myyjäkohtainen kokonaispientuotanto lasketaan. Tämän vuoksi järjestelmässä tulee olla myyjä-, mittausalue- ja NBS-tuotantolajikohtainen virtuaalinen tuotantoyksikkö aina, kun myyjällä on tasetieto käyttöpaikkaan, jossa käyttöpaikan tyyppi on ’tuotanto’. Datahubissa virtuaalisia tuotantoyksiköitä hallitaan siten, että virtuaalisten tuotantoyksiköiden luonti, poistaminen ja voimassaolojen päivitykset eivät vaadi käyttäjän erillisiä toimenpiteitä.

Virtuaalista tuotantoyksikköä käsitellään NBS-mallissa kuten mitä tahansa tuotantoyksikköä. Täten virtuaaliselle tuotantoyksikölle tulee määrittää järjestelmään tunnus, nimi, NBS:n mukainen tuotantolaji sekä kapasiteetti. Kapasiteetin ylläpito esimerkiksi tuotantolaitteiden tehoja summaamalla ei ole mielekästä, sillä tämä edellyttäisi uuden kapasiteetin laskemista parhaimmillaan päivittäin, joten kapasiteetiksi tulee voida määrittää tietty ennalta määritetty arvo. Virtuaalisen tuotantoyksikön nimi generoidaan automaattisesti esimerkiksi mittausalueen-, myyjän tunnuksen ja tuotantolajin perusteella. Järjestelmä generoi virtuaaliselle tuotantoyksikölle tunnuksen käytössä olevan yksilöintijärjestelmän mukaisesti. Järjestelmä päivittää virtuaalisen tuotantoyksikön ja myyjän välisen relaation voimassaoloa siten, että relaatio on voimassa täsmälleen silloin, kun myyjällä on yksikin tasetieto kyseisen mittausalueen käyttöpaikkaan, jossa tuotantolaji vastaa virtuaalisen tuotantoyksikön NBS-tuotantolajia. Kyseinen voimassaolo voi koostua yhdestä tai useammasta aikavälistä.

Virtuaalisen tuotantoyksikön tuotantolaji riippuu siitä, millaisia tuotantolaitteita käyttöpaikalle on ilmoitettu. NBS-tuotantolajit poikkeavat datahubin tuotantolaitteille määritetyistä tuotantolajeista. Näiden tuotantolajien ristiintaulukointi on esitetty alla olevassa taulukossa. Jos tuotantokäyttöpaikalle ei ole määritetty yhtään tuotantolaitetta tai tuotantokäyttöpaikalle on määritetty useita tuotantolaitteita, joissa on keskenään eri tuotantolajeja, määritetään virtuaalisen tuotantoyksikön tuotantolajiksi ’muu tuotanto’. Jos tuotantokäyttöpaikalle on ilmoitettu yksi tai useampi saman tuotantolajin omaava tuotantolaite, määritetään tuotantoyksikölle NBS-tuotantolajiksi käyttöpaikan tuotantolaitteita vastaava tuotantolaji alla olevan taulukon mukaisesti.

Käyttöpaikan tuotantolajin NBS-tuotantolajien ristiintaulukointi:

Alla olevassa taulukossa on esitetty tiivistetysti säännöt, joilla järjestelmä generoi uuden virtuaalisen tuotantoyksikön tai päivittää sen tietoja.

Virtuaalisen tuotantoyksikön tietojen määrittäminen:

Taseselvityslaskennat sekä lasketut tiedot

Datahub laskee taseselvitysaikasarjat (taseselvityksen tulosaikasarjat) rakenteellisen tiedon ja mittaustiedon perusteella taseikkunan sulkeutumiseen asti. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty NBS-malliin perustuva taseselvitysaikasarjojen yleinen rakenne datahubin näkökulmasta. Varsinaiset laskettavat taseselvitysaikasarjat on kuvattu myöhemmin tässä luvussa.

Open

Taseselvitysliitosten tiedot

Taseselvitysaikasarjat toimivat eSettin suorittaman taseselvityksen perusteina. Datahubissa taseselvityslaji määrittää taseselvitysaikasarjan käyttötarkoituksen taseselvityksessä. Taseselvitystapa määrittää sen, perustuuko taseselvitystieto mitattuun vai muulla tavalla määritettyyn eli profiloituun tietoon. Datahubissa profiloituja mittaustietoja ovat kaikki ne mittaustiedot, jotka liittyvät sellaiseen käyttöpaikkaan, jonka mittaustapa on lukemamittaus tai mittaroimaton. Huomioitavaa on, että käyttöpaikan mittaustapa voi käytännössä muuttua useammankin kerran ja nämä muutokset voimassaolotietoineen tulee ottaa huomioon taseselvityslaskennoissa. Esimerkiksi myyjän profiloituun summatoimitukseen lasketaan kulutukset vain ja ainoastaan niiltä ajanjaksoilta, jolloin käyttöpaikan mittaustapa on ’lukemamittaus’ tai ’mittaroimaton’.

Kaikki taseselvitystapa ja -laji yhdistelmät eivät ole käytössä. NBS-malli sallii esimerkiksi sekä mitatut että profiloidut (verkosto)häviöt, vaikka Suomessa käytössä on vain mitatut häviöt. Suomessa profiloituja taseselvitystietoja käytetään ainoastaan summatoimituksille ja tuotantoyksiköiden omakäytöille. Käyttöpaikkojen osalta käyttöpaikan mittaustapa määrittää sen, mihin taseselvitystapaan kyseisen käyttöpaikan kulutus/tuotanto lasketaan.

Taseselvitysliitos on periaatteen tasolla datahubin eSett:n määrittelemälle MEC:lle (Market Entity Connection). Datahubin taseselvitysliitos on käsite, joka määrittää taseselvitysaikasarjaan liittyvän taseselvitystavan ja -lajin sekä yhdistää aikasarjan markkinaosapuoliin ja tuotantotietojen osalta (virtuaaliseen tai todelliseen) tuotantoyksikköön. Datahub ylläpitää taseselvitysliitoksia automaattisesti taseselvityksen lähtötietojen pohjalta. Huomioitavaa on, että saman taseselvityslaji, taseselvitystapa, myyjä, mittausalue ja tuotantoyksikkö -yhdistelmän omaavia taseselvitysliitoksia voi olla datahubissa useita, mutta vain yksi kerrallaan voimassa. eSett:lle datahubin ilmoittamat taseselvityksen rakenteelliset tiedot pohjautuvat pääosin taseselvitysliitoksiin.

Taseselvitys tehdään mittausalue- ja myyjäkohtaisesti eli kaikelle tuotannolle ja kulutukselle tulee aina olla myyjä. Kaikki kulutus ja tuotanto, jolle ei ole erikseen määritetty myyjää, lasketaan laskentasääntöjen mukaisesti jakeluverkon häviöihin ja kyseessä olevan mittausalueen häviömyyjän taseeseen. Ainoastaan mittausalueen summatason taseselvitysaikasarjoihin ei liity myyjää. Näitä aikasarjoja ei varsinaisesti käytetä taseselvityksessä eikä ilmoiteta eSett:lle, vaan niiden käyttö rajoittuu tilastointi- ja analyysitarpeisiin.

Datahubin käsittelemistä taseselvitysaikasarjoista mittausalueiden tasepoikkeamat (MGA Imbalance) ja vahvistetut rajapistesumat (MGA Exchange confirmation) lasketaan eSett:n järjestelmässä. Tasepoikkeamalla on tarkoitus hallita tilanteet, joissa erinäisten pyöristys-, laskenta- sekä tiedonvaihdon virheiden johdosta mittausalueen rajapistesumma ei täsmää mittausalueen tuotantojen, myyjien toimitusten ja mittausalueiden häviöiden summaan. Näissä tilanteissa laskettu tasepoikkeama kirjataan mittausalueen tasepoikkeaman avoimen toimittajan toimitukseksi. Tasepoikkeama lasketaan alla olevan taulukon laskentojen 1–7 summana etumerkit huomioiden. Koska mittausalueiden häviöt (laskenta 7) lasketaan laskentojen 1–6 summana, tulisi lasketun tasepoikkeaman olla normaalitilanteessa aina nolla. Tasepoikkeamista eSett toimittaa erikseen alustavan tasepoikkeaman auki olevan taseikkunan osalta sekä lopullisen tasepoikkeaman sulkeutuneen päivän osalta.

NBS:n sääntöjen mukaisesti datahub erittelee ilmoittamansa myyjä- ja mittausaluekohtaiset summatiedot taseselvityslajin ja -tavan mukaisesti. Alla olevassa taulukossa on esitetty datahubin laskemat Suomen taseselvityksessä käytettävät mittausaluekohtaiset summalaskennat. Sinisenharmaalla pohjalla olevat tiedot ilmoitetaan eSettille taseselvitystä varten. Mittausalueiden häviöiden laskennassa periaatteena on se, että häviöt lasketaan eSett:lle ilmoitettavien tietojen perusteella eikä mittausalueiden summalaskentojen perusteella. Häviöt lasketaan esimerkiksi yksittäisten rajapistesummien perusteella mittausalueen kokonaisrajapistesumman sijaan mahdollisten pyöristysvirheiden välttämiseksi. Pyöristysvirheet voisivat aiheuttaa tarpeettomia tasepoikkeamia eSett:n laskennoissa.

Varttitaseeseen siirtymisen myötä Datahub tulee laskemaan taseselvityksen summatiedot vartin aika-askeleella. Tuntimittausten osalta taseselvityslaskennassa lasketaan ensin tuntisarjat omiksi summasarjoiksi. Tuntikohtaiset summasarjat jaetaan tämän jälkeen neljällä ja lasketaan yhteen varttikohtaisten summasarjojen kanssa.

Datahubin laskemat mittausaluekohtaiset summalaskennat:

Alla olevassa kuvaajassa on esitetty kaavio yllä kuvattujen laskentojen välisistä riippuvuuksista sekä riippuvuudet yksittäisistä mittausaikasarjoista.

Open

Mittausalueen taseselvityslaskenta

Taseselvityksen tiedonvaihto

Taseselvityslaskentojen ohella datahubin taseselvityksen rakenteellisia tietoja ja datahubin laskemia aikasarjatietoja vaihdetaan datahubin osapuolten kesken. Datahub ilmoittaa ajastetusti päivittäin päivitetyt rakenteelliset tiedot sekä laskemansa taseselvitystiedot eSettille. eSett laskee datahubin ilmoittamien tietojen perusteella mittausalueiden tasepoikkeamat ja ilmoittaa nämä datahubille. Lopuksi datahub ilmoittaa laskemansa taseselvitystiedot ja mittausalueiden tasepoikkeamat markkinaosapuolille näiden oikeuksien mukaisesti. Edellä kuvatun päivittäisen prosessin (DH-510) lisäksi osapuolet voivat erikseen hakea taseselvitystietoja datahubista DH-520-tapahtumien mukaisesti.

Alla olevassa kaaviossa on esitetty taseselvitykseen liittyvä tiedonvaihto (datahub-tapahtumat).

Open

Taseselvityksen tiedonvaihto

eSettille ilmoitettavat tiedot

Tässä luvussa on kuvattu kuinka taseselvitystiedot ilmoitetaan datahubista eSettille nykyisiä rajapintamäärittelyjä käyttäen (saatavilla NMEG). Alla esitetyt tiedonvaihdot eivät siis koske jakeluverkonhaltijoita, vaan datahub ilmoittaa nämä tiedot jakeluverkonhaltijoiden puolesta. Jakeluverkonhaltijan tulee kuitenkin ylläpitää omalta osaltaan kohdassa Taseselvityksen lähtötiedot kuvattuja tietoja datahubissa, jotta nämä tiedot voidaan koostaa ja ilmoittaa eSettille. Datahub ja eSett voivat sopia keskenään myös muusta kuin yllä mainittuihin rajapintamäärittelyihin perustuvasta tiedonvaihdosta.

Rakenteelliset tiedot

Datahub ilmoittaa eSettille erikseen rakenteellisia tietoja, ennen kuin aikasarjatietoja voidaan ilmoittaa. Rakenteellisten tietojen ilmoitukset pohjautuvat pääosin kohdassa Taseselvityslaskennat kuvattuihin taseselvitysliitoksiin. eSettille ilmoitetaan rakenteellisia tietoja myyjä-/mittausaluetasolla ja yksittäisistä mittauspisteistä ilmoitetaan ainoastaan tuotantoyksiköiden tiedot. Rakenteellista tietoa on esimerkiksi se, mikä myyjä toimii tietyllä mittausalueella. Esimerkiksi uuden myyjän rekisteröityessä datahubiin, ilmoitetaan tämän tiedot eSettille. Teknisesti myös pientuotantosumma käsitellään ns. virtuaalisena tuotantoyksikkönä ja se luodaan mittausaluekohtaisesti jokaiselle myyjälle erikseen tuotantolajikohtaisesti.

Jakeluverkonhaltijan taseselvitystä varten datahub ilmoittaa eSett:lle seuraavat rakenteelliset tiedot:

Rajayhteydellä tarkoitetaan tietoa siitä, minkä kahden mittausalueen välillä esiintyy siirtoa eli minkä kahden mittausalueen välillä on vähintään yksi rajapiste. Mittausalueella toimivan myyjän osalta datahub sisällyttää eSett:n ilmoitukseen seuraavat tiedot: mittausalue, taseselvityslaji (BusinessTypeCode), taseselvitystapa (SettlementMethodCode) sekä voimassaolotieto. Jokainen myyjän taseselvityslaji/taseselvitystapa-yhdistelmä tulee ilmoittaa erillisinä tietoina eSettille seuraavassa kappaleessa esitetyn taulukon mukaisesti.

Aikasarjatiedot

Datahub ilmoittaa eSettille alla olevat aikasarjat myyjä- sekä mittausaluekohtaisesti:

Edellisten lisäksi datahub ilmoittaa eSettille yksittäisten tuotantoyksiköiden (PU) tuotantotiedot, myyjäkohtaiset pientuotantosummat mittausalueittain sekä verkkojen väliset rajapistesummat. Myyjän mittausalueen pientuotantosummaa varten datahub luo virtuaalisen tuotantoyksikön (PU), jolle tiedot ilmoitetaan. Myös siltä osin kuin mittausalueen häviöiden laskenta tuottaa negatiivisia arvoja, esimerkiksi puuttuvien mittaustietojen vuoksi, tulee datahub ilmoittamaan negatiiviset arvot osana mittausalueen häviömyyjän virtuaalisen tuotantoyksikön tuotantoa tuotantolajilla ’muu tuotanto’. Näin toimitaan, koska eSett ei salli negatiivisia arvoja kulutukselle (eikä tuotannolle). Alla on listattu tiedonvaihtodokumentit, joilla datahub nämä tiedot eSettille ilmoittaa.

Myyjän taseselvitystiedot

Datahub laskee myyjän ja mittausalueen taseselvityksen aikasarjatietoja. Alla olevassa kaaviossa on esitetty myyjän mittausaluekohtaiset taseselvitystiedot. Uudet ja muuttuneet taseselvitystiedot ilmoitetaan taseikkunan ajalta sekä viimeisimmän taseselvityksessä lukitun päivän osalta myyjille päivittäin. Myyjä voi ilmoituksen lisäksi hakea nämä tiedot erikseen datahubista. Kuvassa myyjän pientuotannolla tarkoitetaan tuotantolajikohtaista pientuotantoa ja kokonaispientuotantosummalla kaikkien pientuotantojen summaa. Huomioitavaa on, että jokaisella myyjällä ei välttämättä ole kaikkia tietoja. Mittausalueen häviöt esimerkiksi ilmoitetaan vain sille myyjälle, joka toimii mittausalueen häviömyyjänä.

Open

Myyjän mittausaluekohtaiset taseselvitystiedot

Jakeluverkonhaltijan taseselvitystiedot

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus sekä yllä esitettyihin myyjän taseselvitystietoihin että mittausalueen taseselvitystietoihin. Datahubin laskemat uudet ja muuttuneet taseselvitystiedot ilmoitetaan ensimmäiseen taseikkunan ulkopuoliseen päivään asti päivittäin jakeluverkonhaltijoille. Jakeluverkonhaltijat voivat ilmoituksen lisäksi hakea nämä tiedot erikseen datahubista. Mittausalueilla pientuotanto myös ilmoitetaan erikseen sekä tuotantolajikohtaisesti että kaikkien tuotantolajien summana.

Open

Jakeluverkonhaltijan mittausaluekohtaiset taseselvitystiedot

Datahubin käyttöönoton myötä jakeluverkonhaltijalla ei välttämättä ole nykyisellä tavalla tietoa käyttöpaikan myyjästä. Tästä syystä varsinaisten taseselvitystietojen lisäksi datahubista lähetetään ilmoitus jakeluverkonhaltijalle, kun käyttöpaikan myyntisopimus päätetään, jolloin jakeluverkonhaltija tietää katkaista sähköt. Datahub myös ilmoittaa erikseen jakeluverkonhaltijoille, jos käyttöpaikkoja on jäänyt myyjättömäksi eikä niihin ole ilmoitettu katkaisua. Edellisten lisäksi datahub tarjoaa jakeluverkonhaltijoille erillisen hakutapahtuman, jonka avulla jakeluverkonhaltija saa tietoonsa käyttöpaikkakohtaisesti kulutukset/tuotannot, jotka on laskettu jakeluverkonhaltijan häviöihin.

Taseselvityslaskennat taseikkunan ulkopuolella

Ensisijaisesti taseselvityslaskentoja lasketaan datahubissa virallisen eSett:n suorittaman taseselvityksen tarpeisiin. Taseselvityslaskentojen tuloksilla on kuitenkin muutakin käyttöä virallisen taseselvityksen lisäksi. Esimerkiksi mittausalueen häviöt ovat merkittävä kuluerä verkkoyhtiölle ja häviöiden tarkkaa määrää seurataan verkkoyhtiöissä myös taseikkunan ulkopuolisella ajalla. Datahub on ensisijainen tietovarasto mittaus- ja taseselvitystiedoille, joten on luontevaa, että kaikki ajantasaiset ja korjatut mittaustiedot sekä niistä lasketut laskentatulokset ovat saatavilla datahubista kaikkien tietojen osalta.

Virallinen taseselvitys sulkeutuu aina taseikkunan sulkeutuessa, jonka jälkeen virallisessa taseselvityksessä laskettuja ja eSett:lle ilmoitettuja tietoja ei voida enää muuttaa. Taseikkunan ulkopuoliset muutokset mittaustiedoissa huomioidaan pääosin tasevirheiden laskennassa. Tasevirheitä ei kuitenkaan rekisteröidä rajapisteille eikä tuotantoyksiköille, eikä myöskään niille käyttöpaikoille, joissa mittausvirhe kohdistuu yli 6 viikkoa sitten päättyneen myyntisopimuksen ajalle. Täten taseselvitysten laskentojen tulosten päivitys tasevirheiden laskennan yhteydessä ei ole mahdollista. Tämä koskee mittausalueiden häviöiden lisäksi myös muita taseselvityksen summalaskentoja.

Taseikkunan ulkopuoliselle ajalle lasketaan pyydettäessä kaikki virallista taseselvitystä vastaavat laskentatulokset pyydetylle ajalle ja mittausalueille. Nämä tulokset ovat haettavissa DH-520-tiedonhakutapahtumia käyttäen. Hakutapahtumassa osapuolen tulee ilmoittaa, hakeeko osapuoli virallista taseselvityksessä lukittua tietoa vai edellä kuvattujen korjauslaskentojen tuloksia. Korjauslaskennat voidaan pyydettäessä myös suorittaa erikseen vapaasti määritetylle ajalle.